Surukukkaa pukkaa

Hautavihkokojen kertomaa

Tässä tekstissä on sekä koulutöitä, että etupäässä kukkakaupassa tekemiäni tilaustöitä. 

Hautavihko on itseasiassa kahvaan tehty eli kärkäsienikahvaan tehty kokonaisuus, joka teoriassa voi olla muodoltaa lähestulkoon minkälainen, mutta käytännössä pyrkimys on pisaramallinen, pitkäomainen kokonaisuus, jossa painotukset vaihtelevat tekijän mukaan. 

Henkilöhtaisesti en ole oikein koskaan ollut innostunut perinteisestä tyylistä, jossa kokonaisuuden kruunuksi täpätään hervoton rusetti laitteen persukseen. Ruretti on monta kertaa ihan liian iso ja dominoiva; varastaen liian suuren huomion itse kukilta.

Opettaja Anne Frimanin ideasta olen ottanut opiksi ja hyödyntänyt ideaa myös tilaustöissä. Eikä ole moitteita tullut, pikemmin päin vastoin. llmeisesti esteet uudistua ovat etupäässä kukkakauppiaitten korvien välissä. Esimerkeissä näette mistä on kysymys. 

Koulutyö, jossa nauha on asetettu niin, että se näyttäisi kulkevan vihkon läpi, mutta itseasiassa se on rakennettu kahdesta eri rusetista ja kiinitetty haarukkakiinnityksellä sieneen. Viehättävä.

Sekä tämä että alla olevat ovat kukkakaupassa tehtyjä tilaustöitä, joissa olen käyttänyt mainitsemaani ideaa nauhan kiinnittämisestä. 

 

Tässä ei ole rusettikoristelua, koska siihen laitetiin tekstatut nauhat ennen noutoa. 

 

 

Surukimppu

Surukimppu on hautajaisiin vietävä pienempimuotoinen kukkalaite, jossa kukat ovat omilla siis varsilla. 

Tämä ei ihan noudata perinteisen hautakimpun muotokieltä ja hyvä niin. 

Yhden kukan, kalla, periaatteellä toteutettu hautaukseen vietävä. Tuunattu vihreillä: Peikonlehti, eukalyptus, lilygrass sekä kielonlehti.

Surukimppu: valkoista värilinjaa, iristä ja valkoista neilikkaa. Nauha sävysävyyn

 

Hempeä ja herkkä surukimppu.