sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kierrätysmateriaaleja sidontatöihin

Kierrätys ja kestäväkehitys ovat yhä tärkeämmässä roolissa myös floristin työssä. Pyrkimys pienentää hiilijalanjälkeä myös kukkakauppa-alalla on ilmeinen, edes baby stepsein.

Kukkien tuottamiseen kuluu energiaa hulppeita määriä, erityisesti syystä, että kasveista suurin osa tuotetaan kasvihuoneissa. Suurin osa Suomeen tuotavista kasveista on tuontitavaraa.  Näin ollen sekä niiden tuottaminen että kuljettaminen kasvattaa hiilijalanjälkeä. 

Lähimarketissa myytävät reilun kaupan-ruusut ovat ilmastomuutoksen kannalta kyseenalaisia, joskin niiden humanitaarinen näkökulma on perusteltua.
Kukkien kohdalla ei voida puhua ainakaan lähituotannosta. Kotimaista lähituotantoa toki joidenkin kasvien kohdalla onneksi vielä on.

Tästä kestävän kehityksen näkökulmasta jo olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen sidonnassa on mitä suotavinta. Luonnonmateriaalien käyttö tulee kukkakauppa-alalla entisestään lisääntymään tai niin ainakin toivoisi tapahtuvan. Toisaalta paljon on kiinni (kansainvälisistä) trendeistä; mitä halutaan ja tarjotaan. 

Tämän saarnan jälkeen itse asiaan eli

Tikusta asiaa eli materiaalit näkösuojasta kimppuun

Sangen tukeva ja näyttävä kimppupohja syntyi oksista kudotusta näkösuojasta. Suurin osa tästä "matosta" toimii parvekkeeni näkösuojana. Ylimäärisestä pätkästä purin kimppupohjaan materiaalia. Lisäksi näpräsin rautalangasta, tikuista ja juuttinarusta koristeita kimppuun. 

Kimppukoristeiden valmistuspuuhassa minulla oli erittäin osaava assari Mio.

Mareriaalista jäi vielä matskua myös tuleviin tarpeisiin. Rautalangat on päällystetty ruskealla kukkateipillä.

Tässä kuvassa näkyvät sekä kimppupohja että tikuista tehdyt koristeet. Ajatus on, että kimppupohja on olennainen osa kokonaisuutta, joten sen saa jäädä hyvinkin näkyviin. Pohjan tikut kiinnitin paperipäällysteisellä rautalangalla, joka liukumattomattona on tarkoitukseensa hyvä.

Yksityiskohta kimpusta. 

 
Kimpun presentaatio toteutui omin varsin lasimaljassa.

 
Osin samasta kukkamateriaalista toteutin ison kimpun, jossa myös minulla, pitkäsormisella floristiplantulla oli pitelemistä. Tuo yksi kryssa, alhaalla oikealla on kuvaushetkellä ollut vähän ulkona kaikesta eli ei oikein istu kokonaisuuteen.

Kirppislöydöt floristiplantun mieleen

Nämä ihanuudet löytyivät Satakunnan Puutarhaseuran järjestämältä puutarha-aiheiselta peräkonttikirpputorilta, joka järjetettiin Hanhiluodossa Porissa, Kirjuriluodon kupeessa, 20.8.2016. Linkki tapahtuman kuviin: https://www.facebook.com/480884848704004/photos/?tab=album&album_id=947815208677630
 Florsitiksi ei opi kuin itse tekemällä, mikä tosiasia pätee mihin tahansa käsityöammattiin. Siitä huolimatta kaikenlainen floristiikan painettu materiaali, internetiä unohtamatta, on välttämätöntä oppimisen kannalta. Kirjoista voi oppia tekniikoita, joita voi omassa käytännön oppimisessa hyödyntää. Kirjat ovat ennen muuta ehtymätön ideoiden lähde. Kirjat suovat myös esteettisiä elämyksiä. 
Internet kyllä, mutta itse olen sen verran vanhan koulukunnan kannattaja, että kauniisti kuvitettu kirja, kun sen vielä löytää kirpputorilta, kiitos niistä luopumaan suostuneille: Katri Sundvall ja Kirsi Santala, on tiedonlähteenä edelleen ihana ykkönen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti